Tervehdys vuosi 2014! Ja tietty tyypit jotka siellä lueskelette!
Taukoa on ollut, ilmeisesti pikkuisen vajaa vuosi vierähti tuosta edellisestä bloggauksesta. Niin se vain aika meni ja bloggaus jäi. Tässähän tätä on ollu ohjelmaa, todella risuista männynkäpyihin, onneksi väliin on mahtunu muutama auringonpilkauskin. Viime vuoden pakettiin laittaminen voi olla ihan hyvä juttu. Vuosia on ihmiselämässä monenlaisia, viime vuosi ei ollut mun parhaita. Mutta, koska mua ei ole luotu luovuttamaan niin tämä vuosi alkaa sitkeydellä ja lujalla tahdolla. Tai ainakin alkoi. No, nyt on kaksi viikkoa tätä vuotta takana ja johan on riittäny. Ohjelmaa nimittäin. Tilannekatsaukseni tulevaan vuoteen on silti ytimekäs. Mä en luovuta, niinkun en ole aiemminkaan luovuttanu.
Pessimisti ei pety mutta positiivisuus kannattaa- joo, totta. En silti ala täyspäiväpositivistiksi, aion pysyä puolipessimistinä. Uuteen vuoteen kuuluu nimittäin sokeriholistin sokerilakko. (Living hell!) Uudet työkuviot jo viikon päästä. Ja erityisesti panostus itseen ja omaan hyvinvointiin, joka sitten onki jo vaikka kuinka paljon. Omaan hyvinvointiin panostaminen ei ole ihan helppoa, eikä vähiten sen takia ettei siihen kai kuulu nuo suklaat sun muut. Siihen taitaa kuulua ennemminki paaaaljon tahtoa ja aikaansaamista.. :)
Vuoden lähtötilanne siis lyhyesti: Raskas menetys heti alkuvuodesta. Opparin loppuunpuserrus tökkii. Uudet työkuviot tammikuun puolesta välistä alkaen. Mä, suklaa- ja sokeriholisti, panostus itseen ollut myös ihan nolla. Liikunta, mitä se on? ;)
Tavoiteeksi asettelin tällaista: Tahtotila voittaa itsensä ennen kuin on 30 (jota en silti ehkä täytä koskaan). Aito panostus itseen ja sokeriholistin hävittäminen itsestä. Kiloilla ei niin väliä, mutta löytyisköhän se piukka perä viimein jo tänä vuonna tuolta uumenista? :D
Niin, että welcome aboard, tästä tämä vuosi surahtaa käyntiin. Voin luvata, tiedossa nousukiitoa ja ilmakuoppia, toivottavasti kuitenkin sopivassa suhteessa.
